Keskustan katualueiden kehittämistä ohjaavia suunnitelmia hyväksyttiin
Tavoitteena on, että Tampereen keskustaan pääsee jatkossakin sujuvasti ja turvallisesti kaikilla kulkutavoilla. Keskustaan saavutaan autoliikenteen, pyöräliikenteen, kävelyn sekä joukkoliikenteen pääreittejä pitkin. Hitaan liikkumisen alueella kävelijä on katujen tärkein kulkija. Keskustan käveltävyyttä ja viihtyisyyttä halutaan kehittää edelleen.
Suunnitelma ohjaa keskustan liikenne- ja katusuunnittelua seuraavat 10 vuotta, ja pitkän aikavälin tavoitteet ulottuvat vuoteen 2040. Työ liittyy yleiskaavan päivitykseen. Suunnittelualue ulottuu pohjoisessa Näsijärveen, idässä Kalevan puistotiehen, etelässä Pyhäjärveen ja lännessä Pyynikkiin.
Strategisesti tärkeitä asioita ovat myös käveltävyyden ja viihtyisyyden parantaminen, ydinkeskustan katujen jäsentely ja katutyyppien selkeyttäminen, keskustan pysäköinnin kehittäminen pysäköintipolitiikan mukaisesti sekä huolto- ja jakeluliikenteen kehittäminen. Jatkosuunnittelussa ja uudistusten ajoittamisessa huomioidaan käyttäjien tarpeet ja kaupungin taloudelliset mahdollisuudet.
Liikennevisio 2040 kuvaa tavoitetilan: miten eri kulkutapoja ja matkaketjuja sujuvoitetaan, millaisia liikenneverkollisia ratkaisuja eri kulkumuodoille keskustassa tavoitellaan sekä miten pysäköinti ratkaistaan. Visio sisältää myös havainnolliset ideasuunnitelmat siitä, miten katutilaa voidaan jakaa eri käyttäjien kesken ja missä järjestyksessä kehittämishankkeita kannattaa toteuttaa. Edellinen suunnitelma Tampereen keskustan liikenteellisestä visiosta tehtiin vuonna 2013.
Keskustassa erilaisia katutyyppejä
Suunnitelmassa ydinkeskustan kadut jaotellaan katutyypeiksi. Jaottelu kertoo katujen liikenteellisen roolin. Siten kadut voidaan suunnitella toimiviksi ja turvallisiksi ja samalla parantaa ydinkeskustan kävely-ympäristöä.
Katutyyppejä ovat esimerkiksi autokehä, syöttökatu, hitaan liikkumisen katu (erikoistapauksena pyöräkatu), joukkoliikennekatu, joukkoliikennepainotteinen katu sekä kävelykatu.
Katutyyppi ohjaa jatkosuunnittelua: miten katutila jaetaan eri käyttäjille ja mitä kadulla halutaan mahdollistaa. Hitaan liikkumisen kaduilla huomioidaan myös esimerkiksi liikkeiden toimintaedellytykset, tapahtumien järjestäminen, katuvihreä sekä sade- ja sulamisvesien hallinta.
Liikennejärjestelmän suunnittelu käynnistyi vuonna 2023 ja eteni vaiheittain yhteistyössä asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Työhön kuului kolme sidosryhmätyöpajaa sekä kaksi kaikille avointa kyselyä, joissa kerättiin näkemyksiä esimerkiksi Kyttälän katujen, Hallituskadun, Kauppakadun ja Puutarhakadun tulevasta tilankäytöstä.
Päivityksen taustalla ovat erityisesti kaupungin kasvu sekä hiilineutraalius- ja kestävän kehityksen tavoitteet sekä keskustan kehittämiseen liittyvät liikenteelliset tarpeet. Myös toimintaympäristö on muuttunut työn kuluessa. Läntisen keskustan liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioidaan Takon alueen maankäytön tulevat muutokset.
Työ jatkuu katujen yleissuunnitelulla
Keskustan katuverkon kehittäminen jatkuu katujen yleissuunnittelulla, johon sisältyy myös laajempaa, lähialueiden katujen liikenneratkaisujen suunnittelua. Suunnitelmista tehdään erilliset päätökset. Ensimmäisessä vaiheessa uudistettavien katujen yleissuunnittelu aloitetaan vuosina 2026–2028. Suunnitelmista tehdään erilliset päätökset.
Katujen yleissuunnittelun tavoitteissa huomioidaan muun muassa liikkumisen sujuvuus, alueen liikennejärjestelmä sekä elinkeinoelämän ja kiinteistöjen tarpeet. Suunnittelu tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa.
Suunnittelua ohjaavat keskustan viihtyisyyden ja vetovoiman lisääminen sekä liikkumisen turvallisuus ja sujuvuus. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään myös koko keskusta-alueen katujen pienet ympäristöä, viihtyisyyttä ja palveluja tehostavat ratkaisut. Katujen rakenteellinen ja tarkempi suunnittelu tehdään aikanaan katusuunnitteluvaiheessa. Katuja kehitetään ja toteutetaan kaupungin talouden antamissa rajoissa.
